Alkuun  Historiaa
(Päivitetty 25.11.2005)
EINO PUNKKI:
Radio Provinssin historian ensimmäiset 10 vuotta
Paikallisradiotoimintaa Torniossa
Yleistä
Vuonna 1985 Suomessa käynnistynyt paikallisradiokokeilu oli enemmän
seuraus radion luonteen muuttumisesta kuin uuden ula-tekniikan suomista
mahdollisuuksista. Toisaalta radion tuotanto- ja lähetystekniikka oli
halventunut. Silti yleisradioyhtiöiltä ei Euroopan maissa riittänyt
voimavaroja paikallisradion voimakkaaseen laajentamiseen. Niinpä
useimmissa Euroopan maissa 1970-ja 1980-luvuilla oli syntynyt yksityistä
paikallisradiotoimintaa. Huomioitavaa on, että paikallisradio saattoi
toimia monilla eri tavoilla. Italiassa syntyi 1970-luvulla
lainsäädännöllisen kaaoksen tuloksena tilanne, jossa kuka tahansa saattoi
perustaa radioaseman. Ruotsissa käynnistyi vuonna 1979 "lädiradio"
(närradio), jota vastaava järjestelmä syntyi myös Tanskaan ja Norjaan. Se
muistuttaa Yhdysvaltain public access -mallia. Ruotsissa aatteellisilla
järjestöillä on oikeus vuokrata lähetyaikaa telelaitoksen rakentamilta
lähettimiltä. Toimilupa vuokrataan valtion lähiradioneuvostolta. Näitä
toimilupia oli Ruotsissa enimmillään yli tuhat. Tärkeimpänä ehtona oli se,
ettei lähetyksissä saa harjoittaa mainontaa. Tästä on nykyisin luistettu.
Ruotsin heikkoutena on pidetty toiminnan sitomista yhdistyksiin ja
seurakuntiin. Useimmat toimiluvan saaneet yhdistykset olivat kiinnostuneet
lähinnä omista asioista tiedottamisesta. Vaikka arvostelijat syyttivät
lähiradiota amatöörimäisyydestä ja todellisen tiedon puutteesta,
lähetykset tavoittivat 2-5% alueensa väestöstä. 1000 kuulijaa 20000
asukkaan kunnassa on riittävä syy radiotoimintaan.
Tornio
Torniossa lähiradiotoiminta käynnistyi Haaparannan Närradio-yhdistyksen
1987 Tornion kaupungille lähettämästä kirjeestä, jossa esitettiin
yhteistyötä. Tornion kaupunkihallitus nimesi toimikunnan, jonka
puheenjohtajana toimi Eino Punkki ja jäseninä Maija Niska ja Seppo
Kinnunen.... Toimikunnan toimesta käynnistettiin kurssitoiminta
Peräpohjolan opiston kautta ja Haaparannan lähiradion Tornion lähetykset
käynnistyivät kaupunginvaltuuston istunnon suoralla radioinnilla. Muutoin
ohjelma-aikaa oli viikossa maanantaisin tunti 19-20. Ohjelmaa toimittivat
vuorollaan vapaaehtoiset toimittajat, joille tuolloin maksettiin palkkio
kulttuurilautakunnan kautta. Tekniikkaa hoiti tuolloin koululainen Mika
Vanhatalo.
Perustaminen
Pian tuli tarve laajentaa toimintaa. Suomalaisen paikallisradion taustalle
tarvittiin juridinen henkilö, yhdistys. Tornion paikallisradioyhdistyksen
perustajajäsenet olivat: Keskustapuolueen Tornion kunnallisjärjestö,
Suomi-Neuvostoliitto-seuran Tornionseudun osasto ja Työväen sivistysliiton
Tornion opintojärjestö. Näin radioyhdistyksestä tuli yhdistyksien
yhdistys, jolle tuli tehtäväksi toimiluvan haku valtioneuvostolta.
Paikallisradiotoimintaa Suomessa käynnistettäessä suurin osa toimiluvista
myönnettiin kaupallisille asemille, jotka ovat saaneet osakseen myös
pääosan huomiosta. Ei-kaupalliset paikallisradioasemat ovat jääneet
vähälle huomiolle ja enimmillään on ollut voimassa seitsemän
ei-kaupallisen aseman toimilupaa, vaikka lupa on myönnetty kaikille
ei-kaupallista lupaa hakeneille. Ei-kaupallisten paikallisradioiden
suhteellisen vähäiseksi jäänyt merkitys on yllättävää ennen
paikallisradiotoiminnan aloittamista käydyn keskustelun valossa.
Aloitusvaiheesssa käydyssä keskustelussa paikallisradiotoimintaan
kohdistui selvästi ristiriitaisia, jopa vastakkaisia odotuksia ja
ei-kaupallisen radiotoiminnan puolesta esitettiin runsaasti puheenvuoroja.
Yksi syy siihen että ei-kaupallinen paikallisradiotoiminta ei Suomessa
saavuttanut kovinkaan suuria mittasuhteita on se, että esim
ammattiyhdistysliike tai muut resusseiltaan vahvat toimijat eivät kokeneet
sitä omalta osaltaan kiinnostavana. Suomi erosi tässä selvästi useista
muista Euroopan maista. Toinen syy oli Yleisradion monopolia vastaan
suuntautunut kritiikki, joka purkautui kaupallisten paikallisradioiden
käynnistyessä. Ne saavuttivat yleisön suosion ja kanavoivat
tyytymättömyyden. Kolmas tekijä oli yksikertaisesti se, että ei
kaupallisille paikallisradioille ei ollut tarjolla mainostuloja eikä niitä
myöskään tuettu julkisista varoista.
Ei-kaupallisille radioille myönnettiin toimilupia suurimpiin kaupunkeihin
(Helsinki, Tampere, Turku) sekä hyvin pienille paikkakunnille (Inari,
Haapavesi, Ruovesi ja Tornio).
Jäsenyhdistykset
Tornion Paikallisradioyhdistyksen jäseniksi liittyi heti alussa n. 40
paikallista yhdistystä. Jäsenistössä ovat edustettuina poliittiset
puolueet ja eri tyyppiset kulttuurijärjestöt ja ammattikunnat.
Päätäntävaltaa ovat vuosikokouksessa käyttäneet vain muutamat jäsenet.
Toimilupa
Tornion Paikallisradioyhdistyksen saatua valtioneuvostolta
paikallisradioluvan 4.5.1989 edistyi aseman rakentaminen seuraavasti.
Tornion kaupungilta haettiin määrärahaa 1990 talousarvioon radioaseman
lähetinlaitteiston ja linjakustannusten sekä ohjelmien tekoa ja
lähettämistä varten tarvittavien studiokalusteiden rahoittamiseksi 150 000
markkaa. Vastineeksi yhdistys tarjosi kaupungille maksutonta ohjelma-aikaa
kaupungin tiedotustoimintaan 100 tuntia vuodessa. Kaupungin valtuusto
hyväksyi määrärahan neljälle vuodelle jaettuna, jolloin kalusto hankittiin
leasing -rahoituksella.
Studio rakennettin Länsi-Pohjan ammattioppilaitoksen sähkötalon tiloihin.
Vuokran vastikkeeksi radio sitoutui luovuttamaan 50 tuntia vuosittain
ohjelma-aikaa oppilaitoksen koulutustarpeisiin.
Tekniikka
Radioasemaan perustettaessa lähetin sijoitettiin Tornion kaupungin Torpin
vesitorniin. 100W:n teho ei kuitenkaan riittänyt Tornion kaupungin
pohjoisosiin. Siksi Karungin Huruvaaraan Länsi-Lapin ammattioppilaitos
hankki 1000 w: lähettimen
Studiolaitteisto
Studio rakennettiin Länsi-Pohjan ammattioppilaitoksen
sähköosastorakennuksen kolmanteen kerrokseen. Vaihtoehtona oli ollut
entisen Alatornion kunnantoimiston rakennuksen pohjoisosan huoneisto
Kivirannalla.
Myöhemmin viestintäalan koulutuksen alettua Torniossa oppilaitos käytti
yhdistyksen kalustoa radiotoiminnan opetuskalustona siihen saakka kun
koulutuksen laajennuttua yhdistys muutti studion kaupungin kiinteistöön
Åströmmin kartanon sivurakennukseen.
Lähetykset voidaan hoitaa kiinteistökohtaisten linjojen kautta myös
Länsi-Lapin ammatti-oppilaitokselta(instituutti) kaupungintalolta,
Alatornion ja Tornion kirkoista sekä nyttemmin myös Tornion
Rauhanyhdistyksen tiloista Putaalta.
Länsi-Lapin ammatti-instituutti on nyt rakentanut uuden digitaalisen
studion. Myös internetin lähetykset ovat osa koulutusradion toimintaa.
Henkilöstö
Radio Provinssin käytännön toimia on hoidettu kansalaisradion osalta
erittäin pienin henkilöresurssein ilman vakinaista henkilökuntaa.
Avustajia on sen sijaan vilkkaimpana toiminta-aikana ollut runsaasti.
Toimintaan on vuosikymmenen aikana osallistunut n 150 henkeä. Tässä
luvussa eivät ole Länsi-Lapin ammatti-oppilaitoksen viestintäkoulutuksen,
Peräpohjolan opiston nuorisotoiminnan ohjaajakoulutuksen eivätkä myöskään
Koulukanavan ja Nuorisokanavan tekoon osallistuneet.
Tornion työvöimatoimisto on ohjannut alalle aikovia nuoria
harjoittelijoiksi Radio Provinssiin. Tästä erityinen kiitos Raili
Paasikerolle.
Ohjelmatoiminta
Ohjelmatoiminta Radio Provinssissa alkoi 10.12.89. Ohjelmatoimikunta toimi
Kai Heikkilän johdolla aktiivisesti. Kaupunginvaltuuston istunnot
radioitiin suorana lähetyksenä säännöllisesti. Alussa valtuutetuilla into
esiintyä laajemmalle yleisölle aiheutti ylilyöntejä. Kuuntelijoina olevat
lähisukulaiset nopeasti kritiikillään kouluttivat liian innostuneet
valtuutetut.
Yhteistoiminta Ylen kanssa
Yleisradion Lapin Radiosta yhdistys sai ohjelma-aikaa joka toinen viikko
1/2 tuntia. Yhdistyksen ohjelma-avustaja toteuttivat kukin vuorollaan
makasiini-tyypisen Tornio-aiheisen ohjelman.
Nuorisokanava Hertzilä
Nuorisolautakunta perusti vuonna 1990 Tuomo Ylipartasen aloitteesta maassa
ainutlaatuisen nuorisokanava Herzilän. Toimitussihteeriksi lautakunta
nimesi Markku Lukkariniemen. Kanavalla toimii edelleen ja sillä on oma
uskollinen kuulijakuntansa.
Sanoihin aikoihin aloitti myös Koulukanava. Tämä Tornion koulujen
vuorollaan toimittama ohjelma toimi muutaman vuoden Heikki Tuppuraisen
johdolla.
Vekara Provinssi
Myös päiväkodit saivat oman ohjelmansa. Tiettävästi Vekara Provinssia
kuunneltiin säännöllisesti koko alueen päiväkodeissa. 3-6 vuotiaiden
lasten toimittama ohjelma tempasi mukaansa myös mummit ja ukit ja kotien
päivähoitolapset hoitajineen.
Kypsän iän kerho
Saara-Liisa Sirniön toimittama varttuneemmalle väelle suunnattu ohjelma
löysi aiheensa eläkeläisten kiinnostuskohteista. Myös historiaan jo
siirtyneet tapahtumat kiinnostivat paikkakuntalaisten kertomina monia
kuuntelijoita.
Sukkelasti sunnuntaisin
Outokummulla työnjohtajana toimiva Pasi Hakala toteutti huumoripitoista
sunnuntai-iltapäivän kaksituntista ohjelmaansa vuosia. Hänen
harrastajanäyttelijäkykynsä toivat ohjelmaan oman sävyn.
Tietokilpailu
Laila Rautajoki Tornio-aiheisilla kysymyksillään saavutti monet
Torniolaiset ja heidät palkittiin pienillä paikallisten liikkeiden
lahjoituksilla.
Kirkkoradio
Tornion seurakuntien jumalanpalvelusten radiointi aiheutti aluksi pelkoa
siitä, etteivät seurakuntalaiset tulisi varsinaisiin jumalanpalveluksiin.
Radioinnit ovat vuosien kuluessa laajentuneet joka sunnuntaisiksi. Alkuun
myös kirkkovaltuuston kokoukset radioitiin suorina.
Seurakuntien makasiiniohjelmia toimittivat muutamia vuosia Aini Haahti ja
Rauni Pennanen.
Oma nuoriso-ohjelma Gospellit auki löysi pian kuulijakuntansa nuorten
joukosta.
Myös muut hengelliset yhteisöt ovat vuosikymmenen aikana
sunnuntai-iltapäivisin saaneet sanomilleen ohjelma-ajan. Näistä nyt
muutaman vuoden ajan mukana ollut Tornion Rauhanyhdistys on radioinut
suviseurat eri puolilta Suomea Kemi-Tornio -alueelle. Viime kesänä jopa
Netin kautta eri puolille maailmaa. Tornion Helluntaiseurakunta on alusta
alkaen toimittanut omaa seurakuntaohjelmaansa.
Kirjakahvila
Kirjakahvila toimi vuosia kirjastonjohtaja Sanni Pajari-Sariolan
toimittamana. Uusien kirjojen esittely ja kirjatietouden syventäminen
löysi oman kiitollisen kuuntelijajoukkonsa.
Valtakunnallinen epäkaupallisten radioiden paikallisradioseminaari
pidetiin Torniossa 22.3.1991.
Kesäradio
Ensimmäinen kesäradio toteutettiin vuonna 1994 kesä-heinäkuun aikana
Länsi-Lapin ammattioppilaitoksen yhteistyönä. Opetushallitus antoi
toimintaan kesätyöpaja-avustuksen.
Lähetysformaatti oli matkailupainotteinen kesäradio ja
paikallisradiomainen ohjelmavirta.
Toteutuksesta vastasi silloinen radiotyön opettaja Juha Peltoperä ja
tuottajina toimivat opiskelijat Aarne Ormio ja Vesa Keränen.
Toiminnan lopussa suoritetussa tutkimuksessa todettiin, että 36%
kuuluvuusalueen väestöstä oli kuunnellut kesäradiota. Vastanneista
valtaosa oli tyytyväisiä radion ohjelmasisältöön.
Yksityiskohtana on mainittava kesäradion aikana toteutettu kohdennetun
radion idea. Torniossa oli lentopallon massatapahtuma Power Cup.
Vanhoillislaestadiolaisten suviseurat radioitiin alueelle. Tornion
maaseutu- ja yritysnäyttelyn radioinnin kuuntelijapalautteen mukaan
ohjelma oli aika-ajoin jopa kattavampaa kuin Yle-kanavan tarjonta.
Kesäradio rahoitettiin kuntien, opetushallituksen avustusten ja pienen
mainosmyynnin avulla.
Kesäradio on toiminut vuosittain vaihtelevasti. Pienimuotoiset avustukset
eivät ole riittäneet laajamuotoiseen toimintaan.
Viime kesänä (2000) kesäradio toimi opiskelijoiden harjoitteluproduktiona.
Toimintaa ohjasivat päätoimittajana toimiva radiotyön lehtori Maija Lauri
ja tuottajana medianomiopiskelija Tommi Piirainen.
Radion alkuaikojen kuin myös Keskikadun toimipisteen studion rakentamisen
ja tekniikan opastajana ja avainhenkilönä on ollut Heikki Lunki. Heikki on
hoitanut myös kapunginvaltuuston istuntojen ja aikaisemmin
jumalanpalvelusten radioinnit.
Aamu Heikin seurassa lauantaisin on yli kymmenen vuoden tuonut kunnalliset
päätökset aamuvirkuille ja taitaa lähennellä sataa niiden henkilöiden
lukumäärä, joita Heikki on ohjelmissaan jututtanut omalla verkkaisella
tutuksi tulleella tyylillään metsästyksestä, kalastuksesta ja paikalliseen
historiaan liittyvistä muisteluksista rajan molemmin puolin.
Radion ohjelmatoiminnalle on oman panoksensa tuonut alusta lähtien
Länsi-Lapin oppilaitoksen nytemmin ammatti-instituutin radioalan opetuksen
tuottama ohjelma. Aluksi ohjelmaa oli yhtenä päivänä viikossa.
Ohjelma-aika on vähitellen laajentunut joka päiväiseksi.
Vuonna 1995 oppilaitos haki valtioneuvostolta omaa toimilupaa. Vuonna 1999
toimilupa myönnettiin Ylitorniolle ja Posiolle. Tänään oppilaitoksen
ohjelmat ovat vielä Radio Provinssin ohjelmaa RadioAktiivisen nimellä.
Talous
Niinkuin vapaaehtoisissa yhdistyksissä yleensä talous ongelma.
Alussa merkittävin tukija oli Tornion kaupunki. Kaupunki hankki kaluston
ja edelleen on luovuttanut tilan yhdistyksen käyttöön. Muutoin
radiotoiminta on yksi muiden yhdistysten rinnalla samassa asemassa.
Tornion seurakunnat ja Tornion kaupunki maksavat omasta radiotoiminnastaan
Radio Provinssissa suhteellisesti suurimman osan. Länsi-Lapin
koulutuskuntayhtymä omistaa yhden lähettimen, joka on kaikkien käytössä.
Muita vastineita teosto- ja gramex-maksujen lisäksi ei yhtymä suorita.
Jäsenjärjestöistä neljäsosa maksaa jäsenmaksunsa säännöllisesti.
Tulevaisuus
Radiotoiminnassa on meneillään uusi vaihe siirryttäessä teknisesti
analogisesta digitaaliseen tekniikkaan. Tekniikka on kuitenkin helpoin
osa. Sitä saa rahalla. Silloin kun sitä on.
Radio on ainoa media joka edelleen saavuttaa lähes kaikki kansalaiset.
Asiallisesti se on kuitenkin valtakunnallistunut. Kansalainen ei saa
tänään paikallisella tasolla tarvittavaa tietoa. Siksi tarvitaan
kansalaisjournalismia. Tänään ei taida uskaltaa puhua tutkivasta
journalismista kun työntekijät yrityksissä, tiedotusvälineissä ja jopa
oppilaitoksissakin pelkäävät tyäöpaikkansa puolesta.
Voisiko silti Kemi-Tornion alueelle syntyä paikallisten oppilaitosten
yhteistoiminnallinen, paikallisjournalismin periaatteella toimiva
mediakeskus, joka toimittaisi paikallista lehteä, radioasemaa, ja
paikallis-tv:tä ja vielä väittäisi tietoa alueen ulkopuolelle siitä, että
täällä kannattaa asua ja yrittää.
---------------------------
Nykyinen Radio Pro täyttää 15 vuotta helmikuussa 2006.
|
|
|
|
Kävijät |
|
Sivustolla on 3 vierasta kirjautuneena |
|
